sunnuntai 26. kesäkuuta 2016





MAAILMAN HÄIRIKKÖ


ELI MAAILMAN AGGRESSIIVISIN VALTIO 3-OSA






Vaikka viikon uutinen oli Britannian Brexit-äänestys ja Britannian ero EU:sta, kirjoitan mielestäni nyt kuitenkin paljon tärkeämmästä. Palaan myöhemmissä kirjoituksissani tähän Brexit-äänestykseen

Jälleen kerran 2.2.2016 saimme lukea ja nähdä uutisista kuinka USA:n laivasto loukkasi Kiinan aluevesiä. Yhdysvaltain merivoimien ohjushävittäjä oli tunkeutunut Kiinalle kuuluvien Xishan saaren vesille Etelä-Kiinan merellä. Kiinan asevoimien alukset ja lentokoneet kävivät tunnistamassa aluksen yhdysvaltalaiseksi ohjushävittäjäksi USS Curtis Wilburgiksi ja ajamassa pois Kiinan alueelta.  Ei  ollut ensimmäinen kerta, kun yhdysvaltalaiset alukset loukkaavat Kiinan aluerajoja. Tätä oli tapahtunut jatkuvasti monien vuosien ajan. Paitsi laivastoa myös USA:n ilmavoimat lakkaamatta loukkaavat Kiinan ilmatilaa. Yhdysvaltalainen pommikone B-52 lensi 5.12.2015 Kiinan Spratly saaren yli. Kiina syytti Yhdysvaltoja "vakavasta sotilaallisesta provokaatiosta". Lokakuussa 2015 Yhdysvaltojen hävittäjä USS Lassen purjehti kyseisen saaren lähistöltä.

USS Curtis Wilburg


Uutisiin ilmestyy 19.5.2016 otsikko "Kiinalaishävittäjät häiritsivät amerikkalaisen tiedustelukoneen toimintaa". Kaksi J-11 tyyppistä kiinalaishävittäjää lensivät 17.5.2016 vain 50 metrin etäisyydellä Yhdysvaltain armeijan tiedustelukoneesta. Pentagon arvioi kiinalaishävittäjien lähestymisen ilmatilassa vakavaksi häirinnäksi. Tapahtumaa luonnehdittiin todella vaaralliseksi. Todellisuudessa Yhdysvallat on lähettänyt sotalaivoja ja lentokoneita vastaaville merialueille lukemattomia kertoja jo monen vuoden ajan. Kiinan ilmatilan loukkaukset eivät ole mitenkään harvinaisia. "Tällaiset toimet ovat teknisesti hyvin epäammattimaisia sekä vastuuttomia kummankin osapuolen sotilaiden turvallisuuden kannalta ja ne ovat erittäin vaarallisia, koska seuraukset voivat olla ennalta arvaamattomia" on Kiina korostanut.

Jotenkin nämä tapahtumat tuntuvat varsin tutuilta. Meidän omilla lähivesillämme tuntuu tapahtuvan jotain ihan vastaavaa. 14.4.2016 saimme kuulla uutisista ja lukea lehdistä monien mielestä järkytystä herättävän uutisen, joka herätti suurta hämmennystä ja tyrmistystä. Amerikkalainen taistelulaiva USS Donald Cook ilmestyi itämerelle lähelle venäjän tukikohtaa Kaliningradia. Tällöin kaksi venäläistä Suhoi-24 taistelukonetta lenteli Itämerelle ilmestyneen amerikkalaisen taistelulaiva ympärillä peräti alle kymmenen metrin etäisyydellä aluksen komentosillasta. Sen jälkeen venäläinen KA-24 helikopteri kierteli aluksen ympärillä kuvaten sitä. Jälleen aivan yllättäen 29.4.2016 venäläinen SU-27 hävittäjä teki "vastuuttoman" teon lentelemällä amerikkalaisen RC-135 tiedustelukoneen viereen ja kiepautti ylösalaisin ympäri koneen yli toiselle puolelle vain muutaman metrin päästä (alle 8 metriä). Jo vuosia amerikkalaiset ovat liikkuneet Itämerellä, mutta tällä hetkellä toiminta on voimakkaasti lisääntynyt varsinkin Venäjän aluevesirajojen ja ilmatilan lähellä. Tämä merkitsee sitä, että vastaavanlaisia kohtaamisia on odotettavissa lisääntyvissä määrin.

Muistuu elävästi tapaus kun samainen USS Donald Cook taistelulaiva 2014 huhtikuussa lähestyi Mustallamerellä Venäjän merirajoja. Tällöin kaksi venäläistä SU-24 konetta lenteli kohti sota-alusta tehden valehyökkäyksiä yrittäen häätää alusta rajojensa läheisyydestä. Tällöin toinen SU-24 käytti elektronista torjuntakalustoaan ja pimensi amerikkalaisen purtilon koko elektronisen järjestelmän. Kaikkiaan SU-24 teki 17 valehyökkäystä alusta kohti, joka ei "nähnyt" laitteillaan yhtään mitään. Tämän jälkeen Mustallamerellä on ollut rauhallisempaa.

6.3.2016 Yhdysvallat aloitti Etelä-Korean kanssa valtavat sotaharjoitukset. Harjoituksiin osallistui yli 300 000 sotilasta. Tämä on jokavuotinen sotaharjoitus, mutta tänä vuonna se oli kaikkien aikojen suurin. Harjoitukset pidettiin välittömässä läheisyydessä Pohjois-Koreaa. Yhdysvallat pitää usein sotaharjoituksia Japanin ja Etelä-Korean kanssa. Seuraavat  järjestetään nyt kesäkuun 2016 lopulla. Mielestäni tämä on ilmiselvää tarkoituksellista Pohjois-Korean ja Kiinan provosoimista. Miksi nämä provokaatiot?  

Yhdysvallat suhtautuu ilmeisen pakkomielteisesti Etelä-Kiinan mereen epäonnistuttua yrityksissään ajaa siellä omaa Aasian ja Tyynenmeren agendaansa. Tämä on ollut ensisijainen epävakauden aiheuttaja alueella. Yhdysvaltain alukset ja lentokoneet ovat partioineet toistuvasti Kiinan omistamien saarien läheisyydessä rikkoen tarkoituksellisesti rajoja, mikä loukkaa selkeästi Kiinan suvereniteettia puhumattakaan kansainvälisestä oikeudesta. Yhdysvallat on avannut uudelleen sotilastukikohdan Filippiineillä, mikä on laajalti tulkittu jännityksen lietsomiseksi alueella. Yhdysvallat käynnisti uuden tutkajärjestelmänsä Etelä Kiinan merellä, mikä aiheuttaa vakavimman epävakauden uhan alueella.

Tämä muistuttaa täydellisesti Euroopan nykyisiä tapahtumia. Romaniassa Devesulussa 12.5.2016 Yhdysvallat otti käyttöön ohjuspuolustusjärjestelmänsä ja Puolassa Redzikowossa on rakenteilla vastaava. Tähän kuuluu Aegis asejärjestelmä amerikkalaisissa sotalaivoissa, joista yksi on juuri edellä mainittu USS Donald Cook. Ihan kuin Etelä-Kiinan merellä, ryhdyttiin järjestämään sotaharjoituksia, joista osa myös Suomessa. Ensiksi tuotiin provosoivasti amerikkalaisia taistelukoneita 6.5.2016 Rissalan kentälle mahdollisimman lähelle Venäjän rajaa ja sitten pidettiin maihinnousuharjoituksia 6.6.2016 Hangossa natojoukkojen kanssa. Tietäen suurimman osan Suomen kansasta olevan Natoa vastaan järjestettiin molemmat toimenpiteet huolellisesti etukäteen salaten jopa Suomen hallitukselta, presidentiltä ja eduskunnalta. Kun tämäkään ei vielä riittänyt järjestettiin Puolassa 7.6.2016 Anaconda sotaharjoitukset, joihin osallistui yli 25 000 sotilasta.




Vaikuttaa siltä kuin Yhdysvallat on jonkinlainen maailman häirikkö. Sen pitää joka paikkaan yrittää työntää nokkaansa ja varsin provosoivasti. Se käyttäytyy kuin mielenvikainen idiootti, jonka pitää pullistella lihaksiaan ja yrittää kaikkia vähänkin toisenlaisia  toimijoita kohtaan provosoida aggressiivisesti. Viesti on selvä; "jos et toimi niin kuin haluan  tulee turpiin. Tässä pullistelen lihaksiani ja näytän, että turha vastustaa, teen ihan mitä haluan, mutta yritäpäs vastustaa niin turpiin tulee. Kato miten vahva mä oon! Ja kavereitakin mulla riittää".

OK. Tämä vois vaikuttaa hienolta, mutta selvitelläänpä vähän kuvioita. Käytännössähän tämä on naurettava ja samalla petollinen oppi. ICBM (Intercontinental Ballistic Missile) tarkoittaa mannertenvälistä ballistista ohjusta, jonka kantomatka on yli 5 500 kilometriä. Ne on suunniteltu ydinkärjillä varustettaviksi. Todellinen sota, jos sellainen syttyisi USA:n ja esimerkiksi Venäjän välille todennäköisesti käytäisiin mannertenvälisin ohjuksin. Tässä Venäjällä näyttää olevan selkeä yliote. Hyvin todennäköisesti maailman eniten ydinaseita on Venäjällä. Venäjä pitää niitä oman rauhan ja itsenäisyyden takaajina.

Maailman voimakkain ydinohjus (22.6.2016) on venäläinen RM36M, jota on uudistettu ja kehitetty lukuisia malleja (esim. RM36N, RM36U) kutsutaan lännessä SS 18 SATAN siis suomeksi "saatana" on varsin kuvaava nimi (muita malleja ovat mm. SS 19 SATAN ja SS 21 SATAN). Ohjus sisältää 50 ohjuskärkeä, joista 40 on valekärkeä ja 10 oikeaa ydinkärkeä. Näitä on mahdotonta erottaa toisistaan. Jokainen kärki voidaan ohjata eri kohteeseen. Nämä kärjet väistävät ohjustorjunnan lennon aikana. Uusia ohjuksia on kehitetty mm. BULAVA, joka laukaistaan yleensä sukellusveneestä ja TOPOL M, joka voidaan laukaista esim. junasta, autosta, rekkavaunusta tai vaikkapa laivasta tavarakontista. Uusin on RS-24 Yars, joka on vielä raskaampi kuin TOPOL M. Se sisältää 10 ydinkärkeä, Joista jokainen voi olla erilainen ja jotka ovat kaikki erikseen ohjailtavissa eri kohteisiin ja väistävät ohjustorjunnan. Kehitteillä on lisää uusia mannertenvälisiä ohjuksia erilaisin ominaisuuksin. Kaikki edellä mainittu on äärimmäisen salaisia, joten yksityiskohtia ei tunneta.  Näin erilaiset opit menettävät täydellisesti merkityksensä. Ääreistapauksessa liiallisesta intoilusta seuraisi ydintalvi, ja laskeumat KOKO maailmaan, jolloin ei enää ole merkitystä mihin iskut kohdistetaan. Ne voi ampua vaikka omaan nilkkaan.

SS-18 SATAN (Saatana), maailman voimakkain ydinohjus tällä hetkellä.


Yhdysvalloilla näyttäisi oleva käytössä vain kahta pääasiallista mallia Minuteman III ja UGM-133 Trident II, joka laukaistaan sukellusveneestä. Lisäksi näyttäisi olevan vanhoja Minuteman II ohjuksia. LGM-118A Peacekeeper on poistettu käytöstä. Jotain uutta on mahdollisesti kehitteillä. Kiinalla näyttäisi olevan kuusi aktiivikäytössä olevaa Mallia Dongfeng-4, DF-5, DF-31, DF-31A, DF-31B ja DF-41. Ominaisuudet ovat salaisia.

Lisäksi on olemassa erilaisia taktisia lyhyen kantaman ydinaseita, mutta en puutu nyt niihin. Lyhyen kantaman ohjuksista tavallisilla räjähdyskärjillä venäläinen Iskander ohjus on maailman nopein ohjus, jota mikään nykyinen ohjustentorjunta toistaiseksi ei kykene ampumaan alas. Siksi se on niin pelätty. Nykyinen kantama on 500 - 1 000 km. Iskandereita on sijoitettu mm. Kaliningradiin, josta ne yltävät käytännössä kaikkiin Euroopan maihin ja esimerkiksi niissä oleviin ydinvoimaloihin ja Nato-kohteisiin, tutkakohteisiin.

Paitsi Natomaita USA:lla on lukuisia tukikohtia ympäri maailman ja varsinkin Venäjän ympärillä. Venäjä on sanonut, ettei se tarvitse tällaisia tukikohtia. Venäjä pystyy ihan omalta alueeltaan iskemään mihin tahansa maailman pisteeseen ja siis huom. kuten jo kirjoitin ihan omalta alueeltaan. Viimeaikaiset iskut Isisiä vastaan Syyriassa ovat osoittaneet tämän varsin konkreettisiksi. Risteilyohjukset Kaspianmereltä, Välimereltä, pommikoneista, sukellusveneistä ja laivoista, joista osa lähti Kuolan niemimaalta ovat osoittaneet asian todeksi.

USA:n presidentti Ronald Reagan kehitti 1983 käsitteen "Tähtien sota". Käsitettä lanseerattiin erilaisilla lasersäde-peili-ideoilla. Tarkoituksena oli tuhota vastapuolen ohjukset ja satelliitit jo avaruudessa. Idea ei edelleenkään ole toimiva. Neuvostoliitolla oli vastaava idea jo 1960 luvun puolessa välissä esim. FOBS-satelliiteilla. Niissä ei käytetty säteitä vaan esimerkiksi ohjattiin tappajasatelliitti vastustajan satelliitin tai ohjuksen viereen ja räjäytettiin, jolloin niistä sinkosi valtavalla vauhdilla teräskuulia ympäriinsä. Tämä oli varsin toimiva systeemi. Nykyään on tietenkin käytössä modernimpia tappajasatelliitteja, vaikka kerrotaan vitsinä, että riittää kun levittää tavallisia nauloja satelliittien reiteille ne tuhoavat satelliitit yhtä tehokkaasti satelliittien suuren nopeuden takia.

Voisinpa tässä ottaa vielä yhden seikan. Amerikkalaisilla ovat kuuluisat "häivekoneensa"  F-117 ja B-2. Kehityksen alla on kovia kokenut F-22 Raptor, joka perustuu samaan tekniikkaan. Harva vain tietää, että tekniikka perustuu Neuvostoliittolaisen - siis Venäläisen - Pjotr Jakovlevitsh Ufimtsevin (Петр Яковлевич Уфимцев) teorioihin jo 1960 luvun alkupuolelta. Hänen artikkelinsa ja kirjansa julkaistiin Neuvostoliitossa ja CIA käänsi ne englanniksi. Mm. Locheed ryhtyi kehittelemään sitten näitä koneita. Mutta se miksi Neuvostoliitto ei alkanut tähän hommaan johtuu siitä, että he kehittivät myös keinot havaita tutkillaan nämä koneet. Ensimmäinen näyttö oli Jugoslavian sodan aikana, kun serbialaiset  pudottivat yhden F-117 maaliskuun 27. päivänä 1999 Belgradin luoteispuolella käyttäen venäläistä S-125 Neva-M- ilmatorjuntajärjestelmää. Sittemmin ilmatorjuntavehkeet ovat vielä rajusti kehittyneet.


Pjotr Jakovlevitsh Ufimtsev


Kuuluisin häivekoneista on amerikkalaisten kovanonnen F-22 Raptor. Sanotaan, että kone onkin täysin susi - se ei toimi edelleenkään ja joidenkin tietojen mukaan ei tule koskaan toimimaankaan. Ongelmana tietotekniset vaikeudet soveltaa yhteen lento-ominaisuuksien kanssa. Ei olla otettu huomioon ihmisen rajallisia kykyjä käyttää moderneja teknillisiä ratkaisuja. Koneen valmistus on lopetettu.  Tilalle tullee Lockheed Martin F-35 Lightning II, jolla on myöskin jatkuvia kehittelyongelmia. Paitsi, että lento-ominaisuudet ovat huonot käyttökustannuksiltaan kone on älyttömän kallis ja huolto-ominaisuuksiltaan vaikea huoltaa. Sanotaan: "Kone on käytännössä enemmän maassa, kuin ilmassa".

Lockheed Martin F-35 Lightning II


Venäläisillä on omat vastaavat koneensa, joista kuuluisin Suhoi T-50 PAK FA. Se on viidennen sukupolven häiveominaisuuksilla varustettu yliääni taistelukone. Joidenkin tietojen mukaan sen kaikki ominaisuudet ylittävät F-35:n ominaisuudet. Tiedot ovat salaisia, joten niitä on mahdotonta saada tai varmistaa.

Suhoi T-50 PAK FA


Kiinalaisilla on oma ohjelmansa ja viidennen polven häiveominaisuuksiltaan olevia koneita on esiintynyt joitakin malleja. Kuuluisin lienee Chengdu J-20. Siinä käytetään kuulema venäläisiä moottoreita, mutta paljon muuta koneesta ei tiedetäkään. Ominaisuuksia on kehuttu. On olemassa myös uudempi versio Chengdu J-31.

Ghengdu J-20


Venäjällä ja Kiinalla on aina perinteisesti ollut läheistä yhteistyötä. Jo aikoinaan 1955 -1956 Neuvostoliitto toimitti ydintekniikkaa ja ohjuksia Kiinalle. Ensimmäisen pomminsa Kiina räjäytti 1964 ja vetypommin 1966. Vaikka välillä olikin suojasäätä ovat suhteet tätä nykyään loistavat. Kiinalla on perinteisesti ollut tapana ostaa aseita Venäjältä. Sitten tehdä niistä omat versionsa. Esimerkiksi panssarivaunuihin on asennettu isompi moottori, paksummat panssarit ja isompi tykki. Myös lentokoneista on tehty uudet omat versiot. Tällä hetkellä Venäjällä ja kiinalla on yhteistyötä uusien lentokoneiden, raskaan helikopterin ja avaruuskehittelyn aloilla. Odotan innolla tuloksia. Venäjä ja Kiina ovat perinteisesti pitäneet yhteisiä sotaharjoituksia. Näitä on ollut paitsi kahdenkeskeisiä myös erilaisten liittoutumien kanssa. On laskettu, että kriisitilanteessa Kiina pystyy nostamaan armeijansa vahvuuden yli 400 miljoonaan mieheen ja naiseen. USA:n väkiluku on n. 322 miljoonaa, joten Kiinan pelkkä armeija olisi isompi, kuin koko USA:n väkiluku.

Yhdysvalloilla on ylivoimaisesti suurin sotilasbudjetti maailmassa. Se on isompi kuin koko muun maailman yhteensä. Se on yli seitsemänkertainen Venäjään verrattuna. Naton sotilasbudjetti on yli kymmenenkertainen. Siksipä Venäjän uudistaa ja kehittää voimakkaasti aseistustaan. Mutta se ei riitä. Siksipä Venäjän turva on ydinaseet. 13.5.2016 julkaistiin uutinen Venäjän uudesta superaseesta, superohjuksesta. Ohjuksen nimi on RS-28 Sarmat (SS-X-30) ja tuhovoiman kerrotaan olevan sitä luokkaa, että yhdellä ohjuksella pystyy pyyhkimään maan päältä Texasin tai Ranskan kokoisen alueen. Se  pystyy ohittamaan kaikki olemassa olevat ohjustorjuntajärjestelmät. Ensimmäiset Sarmat ohjukset tulevat käyttöön tämän vuoden aikana, mutta pääasiassa 2018 loppuun mennessä. Natopiirissä ohjusta kutsutaan toistaiseksi SS-30 nimellä.

Venäläinen maailman voimakkain ohjus Sarmat.

Yhdysvallat aikoo käyttää seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 350 miljardia dollaria oman ydinasekalustonsa uudistamiseen. Raskaat investoinnit vaikuttavat olevan ristiriidassa ydinaseriisuntapyrkimysten kanssa. Aikoinaan, kun YK perustettiin Toisen maailmansodan jälkeen 1945 ajateltiin, ettei koskaan enää sodita. Asiat ratkaistaan neuvottelemalla. Joidenkin laskelmien mukaan USA on tappanut jo yli 20 miljoonaa ihmistä toisen maailmansodan jälkeen pelkästään 37 eri konfliktissa eri puolilla maailmaa. Todennäköinen luku on vielä paljon suurempi.








Ei kommentteja: