sunnuntai 27. elokuuta 2017





YDINASESYNDROOMA 





Viime aikoina on puhuttu paljon Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välisestä konfliktista, jossa Yhdysvallat syyttää Pohjois-Koreaa ydinaseiden ja mannertenvälisten kantorakettien kehittelystä. Molemminpuolisesti on uhattu jopa sodalla. Mutta palaan asiaan selvitettyäni ensin muutamia seikkoja. "Syndrooma" sana tarkoittaa lääketieteessä oireyhtymää ja sieltä se on siirtynyt muualle ja myös politiikkaan. Tässä mielessä käytän myös minä tätä sanaa. Maailman suurin ydinasevalta  tällä hetkellä on Venäjä. Jos Venäjällä ei olisi ydinasearsenaalia, sitä ei enää olisi olemassa. Se olisi jaettu kokonaan pieniin osavaltioihin. Tästä olisi Yhdysvallat pitänyt huolen. Tällä on tärkeä merkitys tässä kirjoituksessani. Venäjän ydinaseet ovat tehokkaimmat ja niitä on kehitetty jatkuvasti moderneimmiksi. Myös Yhdysvallat on ryhtynyt lisäämään ja uusimaan ydinaseistustaan.

Tsar-Bomba Maailman suurin räjähdys

Tsar-Bomba


Yhdysvallat on ainoa valtio, joka on todella käyttänyt ydinaseitaan eläviä ihmisiä vastaan. Tämä tapahtui toisen maailmansodan lopussa elokuussa 1945 Hiroshimassa ja Nagasakissa. Sodalle sillä ei ollut enää  mitään merkitystä, mutta poliittisesti Yhdysvallat halusi näyttää Neuvostoliitolle mahtavuuttaan pelotevaikutuksen aikaansaamiseksi. Neuvostoliitto oli tuolloin mahtavin sotilasvaltio maailmassa. Neuvostoliitto kehitti hyvin nopeasti omat ydinaseensa, jolloin syntyi ns. ydinasetasapaino. Tähän mennessä maailman suurimman ydinräjäytyksen on suorittanut Neuvostoliitto. Se räjäytettiin 31. lokakuuta 1961 ja nimeltään se oli Tsar-Bomba (ven. Царь-бомба), kirjaimellisesti ”Tsaari-pommi”. Nykyään Venäjällä puhutaan ydinaseesta, joka tuhoaa pelkästään yhden räjäytyksen voimalla kokonaisen Ranskan tai Texasin kokoisen alueen. Uskon vakaasti tähän. Venäjän ydinaseet ovat sen olemassaolon tae. Tosin Venäjän uusi sotilasdoktriini ei salli ennaltaehkäisevää iskua ydinaseella. Ainoastaan, jos Venäjän suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus ovat vakavasti uhattuina, se sallitaan. Yhdysvallat ei vieläkään ole pyytänyt anteeksi Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettuja pommejaan.

Little boy, Hiroshimaan pudotettu pommi.


Hiroshiman sotarikoksen uhrit.


Tällä hetkellä ydinaseita on ainakin Venäjällä, Yhdysvalloilla, Kiinalla, Britannialla, Ranskalla, Intialla, Pakistanilla, Israelilla ja Pohjois-Korealla. En paneudu kirjoituksessani ydinaseiden teknisiin yksityiskohtiin. Kirjoitan lähinnä poliittista vaikutuksista. Suurin vaikuttava tekijä on kahden suurvallan Venäjän ja Yhdysvaltojen ydinaseiden suuri määrä. Tällä on vakauttava vaikutus maailmaan. Jos niitä ryhdyttäisiin käyttämään, seurauksena olisi todennäköisesti ihmiskunnan tuho. Jos tasapaino järkkyy, seuraukset ovat tuhoisia. Yhdysvalloilla on ollut hegemonia maailmassa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Nyt maailma on muuttumassa ja Yhdysvaltojen hegemonia on häviämässä. Rinnalle ja monissa asioissa ohi ovat tulleet Venäjä ja Kiina.


Hegemoniansa säilyttämisessä Yhdysvallat on pyrkinyt järkyttämään ydinasetasapainoa. Se on hajasijoittanut ydinaseitaan ympäri maailmaa. Yksi sen pyrkimys on ollut sijoittaa niitä Eurooppaan ideana käydä ydinsota Euroopassa, jos sellainen syttyy. Ydinaseita on sijoitettu Saksaan, Italiaan, Belgiaan, Hollantiin ja Turkkiin. Lisäksi toisena ideana on sijoittaa torjuntavälineistöä Eurooppaan. Molemmat ideat ovat nykyään vanhanaikaisia ja  turhia, koska venäläiset ja kiinalaiset ohjukset kykenevät helposti ohittamaan torjunnan. Myös sukellusveneet ovat käytössä.

Yhdysvaltojen ydinaseet Euroopassa. Tarkka lukumäärä on salattu.


Euroopassa eniten yhdysvaltalaisia ydinaseita on sijoitettu Saksaan. Tämä on absurdi ilmiö, sillä Saksa on kieltänyt esimerkiksi ydinvoiman rauhanomaisen  käytön, mutta kukaan ei kiinnitä huomiota niihin satoihin amerikkalaisiin ydinaseisiin, joita Saksaan on sijoitettu. Toisaalta Saksa on ollut miehitetty maa toisesta maailmansodasta lähtien. Amerikkalaiset ovat siellä yhä ja amerikkalaiset tukikohdat ovat edelleen paikoillaan ja juuri niissä säilytetään näitä ydinaseita. Tätä ei monikaan ihminen ota huomioon eikä siitä juuri puhuta. Asia on vaiettu.

Kansainvälisen painostuksen jälkeen ydinasehankkeista ovat luopuneet Irak, Libya, Etelä-Korea, Etelä-Afrikka, Taiwan, Argentiina ja Brasilia. Kansainvälisten vetoomusten takia Muammar Gaddafi keskeytti 2003 ydinaseiden kehittelyn Libyassa eikä hankkinut ydinaseita. Venäjän avulla 2016 saatiin neuvoteltua Iranin kanssa sopimus, että se ei kehitä ydinaseita, jolloin sanktioita Irania vastaan lievennettiin tarkoituksena lopettaa ne kokonaan. Erilaisista sopimuksista huolimatta Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi Irakiin ja myöhemmin Libyaan. Sitten molemmat valtiot käytännöllisesti katsoen tuhottiin ja molemmat hallitsijat murhattiin, Hussein hirttämällä ja Gaddafi kiduttaen tappamalla. Tähän voitaisiin liittää vielä Jugoslavia ja sen kohtalo. Eikö tämä herätä ajatuksia? Venäjän turva on ollut sen ydinaseissa. On sanottu, että Natomaahan ei olla koskaan hyökätty. Näin voidaan sanoa myös, että yhteenkään ydinasevaltioon ei olla koskaan hyökätty.

Syntyy syndrooma, oireyhtymä, jos omistat ydinaseet voit olla turvassa. Mutta jos luovutaan ydinaseista, voidaan näköjään ihan vapaasti hyökätä ja tuhota valtio ja sen hallinto. Nato pitää kiinni oikeudestaan, että se voi käyttää tarvittaessa ensimmäisenä ydinaseita ja myös sellaisia vihollisia vastaan, jolla itsellään ei niitä ole. Jospa Pohjois-Korean turva olisi sen ydinaseissa ja Iranin turva sen ydinaseissa? Maailmassa näyttää olevan niin, että jos jokin valtio haluaa harjoittaa itsenäistä politiikkaa on sen hankittava ydinaseet suojakseen. Tällöin on hyvin ymmärrettävää, miksi Pohjois-Korea kehittää epätoivoisesti ohjuksiaan ja ydinaseitaan. Hyvin ymmärrettävää on myös, miksi Iran yrittää kehittää itselleen ydinaseita. Ne olisivat takuu niiden itsenäisyydestä ja koskemattomuudesta. Jos niillä ei ole ydinaseita, on pelättävissä, että niiden tuleva kohtalo näkyy nykyisessä Irakissa ja Libyassa.

Yhdysvallat on julistanut uudet sanktiot samassa paketissa Venäjää, Pohjois-Koreaa ja Irania kohtaan. Iranissa on herännyt ajatus, että tässä tapauksessa Iran voi ryhtyä jälleen kehittämään ydinaseitaan. Venäjä ja Kiina ovat esittäneet Yhdysvalloille sopimusta, että Yhdysvallat luopuisi loputtomista sotaharjoituksistaan Etelä-Korean kanssa Pohjois-Korean lähivesillä ja vastavuoroisesti Pohjois-Korea keskeyttäisi ydinaseiden kehittelyn. Yhdysvallat vastasi kategorisesti, että se jatkaa sotaharjoituksiaan niin kuin ennenkin. Näin on ilmeistä, että Pohjois-Korea jatkaa ydinaseiden ja kantorakettien kehittelyä. Tilanne on kieltämättä tulenarka ja paitsi Pohjois-Korealle myös Etelä-Korealle ja Japanille. Jos tilanne eskaloituu se voi muodostua tuhoisaksi molemmille Koreoille, Japanille, mutta myös Kiina ja Venäjä voinevat saada osansa. Tuntien Yhdysvaltojen politiikan tämä ei muodostu esteeksi sen aggressiiviselle toiminnalle. Venäjä ja Kiina ovat ilmoittaneet, etteivät osallistu Pohjois-Korean ja Iranin vastaisiin sanktioihin.

Mielenkiintoinen tilanne on Israel. Israelissa on tiettävästi suuri määrä ydinaseita, mutta maailmassa ei kiinnitetä asiaan mitään huomiota. Israel on julkisesti myöntänyt, että sillä on ydinaseita.  Israel, Pakistan ja Intia eivät ole allekirjoittaneet ydinsulkusopimusta. Israel ja Syyria ovat rajanaapureita ja vanhastaan vihamielisiä keskenään. Syyrialla ei koskaan ole ollut mahdollisuutta kehittää ydinasetta. Siksi se kehitti kemialliset aseensa puolustuksekseen. Jos Israel olisi käyttänyt ydinaseita Syyriaa vastaan, olisi Syyria käyttänyt kemiallisia aseita Israelia vastaan. Tätä asiaa ei länsimaissa juuri ole otettu huomioon. Syyria tuomittiin kemiallisten aseiden kehittelystä, mutta Israelia ei tuomittu ydinaseiden kehittämisestä. Tulee miettineeksi kumpi on pahempi, joutua ydinaseen uhriksi vai kemiallisen aseen uhriksi. Alun perin Syyrian kemiallinen ase oli puolustuksellinen. Jälleen tämä syy ja seuraus -syndrooma.



Pohjois-Korean ohjuslaukaisu.

Sitten itse asiaan. Yhdysvaltalaiset tiedusteluviranomaiset julkaisivat 14.8.2017, että Pohjois-Korean ohjukset ovat peräisin Ukrainasta. Vuosikausia Pohjois-Korea oli yrittänyt kehittää mannertenvälistä ohjusta, mutta tulokset olivat usein heikkoja. Sitten vuoden 2014 jälkeen kokeet äkkiä alkoivat onnistua ja lentoradat kasvoivat kasvamistaan ja osumistarkkuus samoin. Amerikkalaisen International Institute of Strategic Studies (IISS) -tutkimuslaitoksen raportin mukaan Pohjois-Korean kokeissa on käytetty modifioitua versiota RD-250-raketista. Raketti on sama, jota neuvostoliittolaiset käyttivät ennen omissa mannertenvälisissä ohjuksissaan.

Ukrainalainen Yuzhmash tehdas rakensi ennen raketteja Neuvostoliitolle.

Neuvostoliiton aikaan Ukrainan ollessa osa Neuvostoliittoa RD-250 rakettia suunnitteli ja rakensi Yuzhmash tehdas Dnipron kaupungissa Ukrainassa. Neuvostoliiton hajottua Venäjä kuitenkin jatkoi yhteistyötä Yuzhmash tehtaan kanssa ostamalla raketteja ja sen osia tehtaalta. Samoin oli Antonov-lentokoneiden ja MI-helikopterimoottoreiden kanssa. Mm. maailman suurin lentokone Antonov An-225 Mrija-lentokonetta rakennettiin alun perin Ukrainassa (nykyään tehdas valmistaa silmälaseja ja sateenvarjoja). Maidanin 2014 tapahtumien jälkeen asiat muuttuivat. Kaikki yhteistyöt ja ostot lopetettiin. Rakettien, lentokoneiden ja helikopterien moottoreiden rakentaminen siirrettiin Venäjälle. Ukrainan tehtaat jäivät ilman ostoja ja tyhjän päälle, niille ei tullut uusia asiakkaita mistään. Samoin oli Yuzhmash tehtaan kanssa. Palkkoja ei enää maksettu ja työntekijät joutuivat työttömiksi. Myös Yuzhmashin 5 000 korkeasti koulutettua insinööriä joutui työttömäksi. Noin 500 siirtyi Venäjälle jatkamaan työtään. Lopuista kukaan ei osaa sanoa mitään. Nykyään tehdas on pahoissa vaikeuksissa ja rakentaa traktoreita ja johdinautoja.


Pohjois-Korean ohjuskokeiden onnistuminen ja Yuzhmash tehtaan Venäjän kauppojen loppuminen osuvat ihmeellisesti ajankohdaltaan yksiin. Yhdysvaltojen tiedustelulähteiden tiedot ovat hyvin todennäköisesti oikeita. Tosin Ukrainan kansallisen  turvallisuus-  ja puolustusneuvoston sihteeri Aleksandr Turtsinov väittää, että Ukrainalla ei ole mitään tekemistä Pohjois-Korean ohjusten kanssa. Ukraina on kuitenkin ainoa paikka maailmassa missä RD-250 rakettimoottoreita ja sen eri muotoja valmistettiin. Venäjällä ei koskaan ole valmistettu kyseistä rakettimoottoria ja nykyään se on jo vanhentunut. Tänä päivänä Venäjällä rakennetaan moderneimpia rakettimoottoreita. Yuzhmash Tehtaan johtajat mm. Sergei Voit kertoo vähän epämääräisesti, että "olemme tehneet yhteistyötä nyt aika monen osapuolen kanssa ja myös Pohjois-Korean. Olemme tehneet yhteistyötä Kiinan kanssa jo yli 20 vuotta." Todennäköisesti Yuzhmash on myynyt kokonaisia Venäjältä ostamatta jääneitä rakettimoottoreita Pohjois-Korealle. Samalla työttömäksi jääneitä insinöörejä on siirtynyt työskentelemään sinne. Näin Pohjois-Korea pystyy rakentamaan omat rakettimoottorinsa näiden mallien mukaan itse. Amerikkalaiset asiantuntijat tulivat siihen tulokseen, että Pohjois-Korean ohjusten rakettimoottorit pohjautuvat modifioituina RD-250 rakettimoottoreihin. Ulkonäkö ja vastaavuus on ilmeinen. Myös ajallisesti Pohjois-Korean hämmentävän nopea edistyminen sopivat yhteen Ukrainan tehtaan tuotannon menetyksen kanssa. Myös IISS:n tutkija Michael Elleman katsoo, että menestyksen takana on ukrainalainen teknologia. Hän sanoo, että ohjusten moottorit vaikuttavat Yuzhmashin tehtaassa valmistetuilta ja moottorit tulivat Ukrainasta. Pohjois-Korea on siis saanut ostettua valmiita rakettimoottoreita, suunnitteluapua ja rakennustaitoa Ukrainasta. Tässä siis sen nopean kehityksen salaisuus. Heräsi kysymys asettaako Yhdysvallat nyt sanktioita Ukrainaa kohtaan? Henkilökohtaisesti en usko, koska Yhdysvaltojen ja Ukrainan väliset suhteet eivät anna siihen mahdollisuutta.

Yuzhmashin tehtaan johtaja Sergei Voit sanoo, että ollaan tehty yhteistyötä Pohjois-Korean kanssa.


Ydinasehysteria on varsin valikoivaa. Esimerkiksi Israelin, Pakistanin ja Intian ydinaseista ei juuri puhuta mitään. Aikoinaan Irakin ja Libyan ja nykyään Iranin ja varsinkin Pohjois-Korean ydinasehankinnat ovat nostaneet valtavan massahysterian Yhdysvalloissa ja täällä Euroopassa. Sen sijaan Eurooppaan sijoitetuista Yhdysvaltojen ydinaseista ollaan vaiti eivätkä ne herätä juuri mitään vastareaktioita. Juuri näistä meidän eurooppalaisten pitäisi olla huolissamme. Ne eivät edistä eurooppalaisten turvallisuutta vaan Yhdysvaltojen intressejä. Minä eurooppalaisena olisin huolissani lähinnä Eurooppaan sijoitetuista ydinaseista ja Puolaan ja Romaniaan sijoitetuista ohjuspuolustusjärjestelmistä. Sen sijaan Iranin ja Pohjois-Korean ydinaseet ovat lähinnä Yhdysvaltojen päänsärky ja sen oman toiminnan seurausta. Nämä hankkeet Iranissa ja Pohjois-Koreassa voivat olla niiden olemassaolon edellytys. Yhdysvalloissa suoritettiin katukysely pitääkö Pohjois-koreaan hyökätä.  Ihmiset vastasivat 100 prosenttisesti, että pitää. Sitten heitä pyydettiin näyttämään kartalta, missä Pohjois-Korea sijaitsee. Yksikään ei tiennyt, missä Pohjois-Korea sijaitsee. Tämä selittää paljon asioita.




Ei kommentteja: